 |
 |
|
 |
 |
31.12 Soudetaan, huovataan... Eli päiväirja lähti kun luulin että facebook voisi näkyä kaikille. Vaan tuohan onkin nykyään varsinainen salaseura... Kaikki ei sinne halua kirjautua, joten koitan tännekkin päivitellä tapahtumia. Pennut alkaa olla ihan teinejä 🙂 Leikit on hurjia, ja leluksi kelpaa kaikki. Sipulinkuori, puulastu, paperinpala. Leluhiiret ja pallot on kestohitti tietysti. Talvikenkää raahataan narusta pitkin kämppää satanen lasissa, ihanat pallerot 🙃 Askartelin vanhan päiväkirjan uudestaan tuohon alle, hiukan eestaas heittely on sitä ravistanut mutta ompahan peikonpoikien lyhyt historia taas kaikkien näkyvillä 🤩 Olikin hauska lueskella noita vanhoja merkintöjä. Pidin Aurinkoa äänekkäänä ja ehkä rauhattomana pentuna! No johan, kun nyt tuntuu että on pentueen rauhallisin eikä tosiaan turhaan äänijänteitään aukoile. Ja kehräys on todella äänellinen 🙂 Saas nähdä mihin poika kehittyy jos noin jo vaihtelee muutaman kuukauden sisällä arviot 😀 Mitään suurta ulkonäöllistä virhettä en siitä yhäkään hoksaa, joten poika voisi sopia näyttelyistä kiinnostuneeseenkin kotiin. Se miten sopii luonteensa puolesta näyttelyihin onkin sitten ihan arvailujen varassa...
25.12
Ja taas on jo kuukausi vierähtänyt 🙂
Nappulat alkavat olla aika rasavillikoita, onneksi sentään pissat ja
kakat löytyvät jo vessalaatikoista eikä huoneennurkista kuten vielä
jokunen viikko sitten... Eerika päätti että kun vauhtiin on päästy,
pentuja voisi tehdä enemmänkin ja meinaa syöstä Tarmon
mielenvikaisuuteen lähentely-yrityksillään. Eli jo toinen juoksu, ja
imettää vielä(!), eli ei minulla (eikä
Tarmolla) ole toiveita että saataisiin Eerika leikattavaksi piakkoin.
Koska en keksi Eerikalle toista sopivaa urosta, sen pentueet jäävät
kahteen, ja lapset ja lapsenlapset jatkanevat sukua tulevaisuudessa.
Aurinko etsii yhä kotia, siitä on sukeutumassa harkitsevainen nuori
herrasmies, ja rauhallisuutensa takia se saattaisi sopia vaikka ainoaksi
kissaksikin. Toki pentumaista häröilyäkin on, että ei pelkoa liiasta
rauhallisuudesta 😀
Laittelin pentusivulle linkkejä, kertokaa jos eivät toimi!
27.11
Jopas aika vierähtää kun kattelee kissanpentujen kasvua, viime päivityksestä on jo aikaa 🙂
Pennut kasvavat hyvää vauhtia, kaikki syövät jo kiinteää ruokaa ja
painavat reilusti yli puoli kiloa, Armas jo yli 600 g. Tänä
viikonloppuna pennut vihdoin laajensivat reviiriään myös olohuoneeseen,
ja leikkihetket kestävät päivä päivältä vähän kauemmin. Pennut
rakastavat kaikenlaisia koloja, ja joskus
kämppä näyttää aivan tyhjältä kissoista kunnes huutelen pentuja ja
kömpivät jostain kolosta tervehtimään😉 Ne ovat perineet myös emonsa
kiipeilyvaistot, kiipeilevät tuoleille ja laatikoille, joilta hyppäävät
alas niin että pelkään niskojen katkeavan 😮 Ruokailun jälkeen pennut
tulevat kiittämään ruuasta kiipeilemällä päälläni, kun tietenkin
palvovasti niitä tuijottelen kun syövät
Aurinko-poika etsii vielä kotia, eli jos taloudessasi on tilaa isoon ääneen kehräävälle karvapallolle, otahan yhteyksiä!
Kamera lakkasi keskustelemasta tietsikan kanssa, joten kuvasaastetta joudutte odottelemaan nyt taas hetken...
5.11
Voi veljet, kissanpennut on ihania 🤭 Jätänkin kaikki kotiin 🙃
No ei. Mutta niinhän siinä kävi, että kasvattajan sydän suli ja toinen
tytöistä jää kotiin. Valittuni on kilppari, savulla tai ilman, niin
lupaavalta ja muutenkin syötävän suloiselta tytteli tuntuu.
Haamukuvioksi kuvittelen nyt tiikeriä, mutta tyttö on yhä niin tumma
että varma en siitä kyllä ole. Tabbyn creme on aavistuksen
liian lämmin, joten taidan rekata sen sittenkin punahopeaksi. Sepä ei
kissaa pahenna Muiden pentujen värit tuntuvat pysyvän ennallaan ja
näillä ne lähtevät rekisteriin. Ruskeatiikerin kuvio näyttää
tällähetkellä täydelliseltä, ruskeasävy saisi olla vähän lämpimämpi,
mutta nämä ovat asioita jotka vielä kasvussa voivat muuttua suuntaan jos
toiseen. Pennuista on kyselty jo ihan kivasti, vaikka varmoja varauksia
ei olekaan. Siispä jos europentu kiinnostaa, niin äkkiä puhelin
kätöseen 🙂
Pennut kasvavat hyvää vauhtia, ja ne eivät ole
lukeneet oppikirjoja joissa sanotaan että ensimmäiset viikot pennut vain
syövät ja nukkuvat. Aurinko ja Ajatus ovat yhä eniten ihmisiin
suuntautuneet, monesti ne miukuvat perääni vaikka maitobaari-mamma olisi
juuri tullut takaisin pentulootaan ruokaa tarjoamaan. Armaksen ja
Ajatuksen painot ovat kolminkertaistuneet kahdessa viikossa, myös
Aurinko on jo lähes samoissa lukemissa. Perää pitää valittuni Arvoitus,
joka tänään yrittikin syödä kuivanappuloita! (Paino nousee kyllä, mutta
ei samassa nousukiidossa kuin muilla.) Epäilys siis että Eerikan maito
ei aivan riitäkään pentuloille, ja tarjosin niille tänään sitten
pentujen kosteaa ruokaa. Sepä ei sitten Arvoitusta kiinnostanutkaan
enää, mutta Aurinko söi ihan oikeasti sitä hiukkasen! Voi maar, ei
kannata lukea mokomia oppikirjoja. Eli nyt tarjoan pennuille myös
kiinteää ruokaa, katsotaan mitä kasvukäyrät siihen sanovat.
Nettiyhteys toimii vihdoin, eli päivityksiä toivottavasti tulee vähän useammin, mutta katsotaan kuinka sitä ehtii tekemään 😎
25.10
Nuniin, nyt olisi toisenkin pennun väri "satavarma", eli tiikeri
muuttuikin ruskean sävyiseksi. Raidat näyttävät yhtenäisiltä
tällähetkellä, saas nähdä säilyvätkö sellaisina, eli tyttönen voi kyllä
muuttua täplikkääksi kasvaessaan. Cremekin on kohtuu varmuudella hopea,
mutta kilppari on todella tumma savu, mikäli se nyt savuna tuntuu
pysyvän... Mustasavun haamukuvio on tiikeri, kilpparin kuviota en vielä ole saanut selville.
Pennut kasvavat hyvää vauhtia, kynnetkin on leikattu ekan kerran.
Kolmen paino on jo kaksinkertaistunut, Aurinko on jäänyt painon
kehityksessä vähän jälkeen, vaikka silläkin kyllä paino nousee mukavaa
tahtia. Armas aukoili tänään jo silmiään, ja tyttöjen kuulo taitaa jo
toimia, punnitessa näyttivät reagoivan puheeseeni kun niitä
rauhoittelin. Armas ja Arvoitus ovat pentueen rauhallisimmat, jo parin
päivän ikäisenä Armas venytteli nautinnollisesti silittäessä, ja nyt
kokonaisen viikon ikäisenä se kiepsahtaa selälleen nauttimaan
hellittelystä 😀 Aurinko on hyvin puhelias, ja pyrkii ihmistä kohti
vaikka sillä ei silmätkään vielä ole auki, ja pentulaatikko tuntuu
muutenkin olevan sille liian pieni, taitaa tulla toimelias poika.
Oma tietsikkani on yhä käyttökelvoton, joten joudutte vielä hetken
odottelemaan kuvia, koitan keksiä ratkaisun tähän tietotekniseen
propleemaan...
21.10
18.10 tulin töistä kotiin hieman aikaisemmin kuin yleensä, onneksi.
Erika oli tehnyt keittiön pöydän alla olevaan kissan nukkumapaikkaan
pesän, ja kertoi selvästi että nyt alkaa jotain tapahtumaan. Käytin
Onnin pihalla (tämä on pakollista), ja takaisin tullessani Erika tarjosi
minulle pariakin koloa synnytyspaikaksi. Sain sen kuitenkin takaisin
alkuperäiseen laatikkoon, keittiö on kuitenkin
talon lämpimin paikka ja kyseiseen laatikkoon sain käsien lisäksi
mahtumaan myös pääni, helpottaa kovasti synnytyksen tarkkailua Ja
niin pentusia alkoi pungertaa maailmaan. Ensimmäiset kaksi tulivat ihan
peräjälkeen, ja ikävä kyllä toisena tullut oli kuollut. Tein
kaikenlaisia kikkakolmosia saadakseni sen henkiin, mutta ei toiminut.
Kun luovutin pelin, punnitsin pennun, ja kyseessä oli todella pieni
uros, vain 74 grammaa, ei tainnut voimat riittää synnytyskanavassa
odotteluun. Seuraavat pennut tulivat sitten oikein eläväisinä maailmaan,
ja ilta kahdeksaan mennessä kaikki neljä olivat innolla maitobaarissa.
Ensimmäisten kahden pennun napanuoran Erika katkaisi kunnon emon tavoin,
liekö sitten pelästynyt toisen pennun kuolemaa koska viimeisten
pentujen napanuoriin varoi hyvin tarkkaan koskemasta, vaikka muuten
nuoli ja hoiti niitä. Eli olipa hyvä että olin paikalla...
Pennut ovat saaneet painoa hyvin, 12-18 g päivässä, ja kaikki tuntuvat oikein tomerilta 🙂
Erika on todella huolehtiva emo, kurisee huolestuneena jos vien pentua
kauemmas, josta syystä pentujen värit ovat vielä pieni arvoitus. Koitan
viikonloppuna saada pentuja auringonvaloon, että voisin saada niistä
vähän paremmin selkoa. Mustasavupoika on satavarma, todella hyvä savu,
ja se on myös pentueen suurin, taitaa tulla isäänsä viimeistä piirtoa
myöten 😀
Voin muuten sanoa että pienet kissanpennut ovat todella pieniä, ja niin suloisia 😘
Tietokoneongelmat jatkuvat. Palkkatyö, eläinharrastelu ja tee se itse
-asuminen ovat pitäneet minut niin hyvin touhussa, etten ole ehtinyt
kunnolla paneutumaan tieksikan saloihin. Sain ladattua koneeseen uuden
(vanhan) käyttöjärjestelmän, joka vei sen neljän vuoden taakse. Eli mikä
mahtaa olla silloinen salasanani, meitsi ei ainakaan muista... Pitää
vielä kokeilla jonkinlaista hakkerointia lähipäivinä, tai sitten joudun
hyvästelemään kaikki kyseisellä koneella olevat tiedostot ja hankkimaan
uuden koneen. Voi Vista! (visva...) Nimittäin on ainoa systeemi joka
vaatii mokoman salasanan jotta pääsee järjestelmänvalvojaan... Eli lyhyemmin sanottuna, jos pennut kiinnostavat, puhelin käteen 🙂
12.9
Terve taas ihmiset!
Kyllä pyöristymistä näkyy, joten uskallan jo ihan odotella pentusia 🙂 Nyt toivotaan että tiineys ja synnytys sujuvat kitkatta, joskus kissoillakin on niissä kommervenkkejä.
Tietsikkani sanoi sopimuksensa irti, eli jos kiireesti haluat minuun
yhteyden, suosittelen puhelinta. Asiallisiin tekstareihin vastailen, ja
viikonloppuisin saatan ehtiä jotain jopa puhumaan
14.8 Eeruska heräsi vihdoin kesän horteesta juoksemaan, ja eilen käväisimme Turussa Lokia moikkaamassa.
Loki osoittautui todelliseksi herrasmieheksi, ja kemiat näyttivät
natsaavan Lokin ja Erikan välillä. Loki oli vieraassa paikassa "kuin
kotonaan"(?), söi ja joi toisin kuin Eeruska, jonka takia juostiin
kotiin melkein yhtä nopeasti kuin juostiin Turkuunkin 🙂
Nyt jännätään tärppäsikö heti eka kerrasta, vai joudummeko uusimaan astutuksen myöhemmin kesällä/syksyllä.
Pitäkääs ihmiset peukkuja!
7.8
Viimoisetkin räsymatot pesty. Osa matoista näki pesuainetta ensi kertaa
minun käsittelyssä, ja outoa kyllä suurin osa läikistä lähti silti!
Taitaa tätigeeni alkaa vaikuttaa minuunkin, kun jopa nautin noiden
pesusta 🤩 Hamaan tulevaisuuteen jää muut matot, ehkä ensi kesänä...
Ja Erikasta ei mitään uutisia, alkaa olla aika tylsää...
28.7
Annoin tässä yksi aamu aamumuonaa kissoille, yleensä jo odottelevat
ruokaa ja menevät onnesta soikeina syömään. Mutta Taika jäikin jostain
syystä pyörimään jalkoihin, ja ihmettelin että mikä nyt on hätänä.
Silittelin siinä Taikaa ja jo kokeilin onko jäsenet kunnossa tai ihossa
ongelmia. Ja Taika meni tyytyväisenä syömään. Olin unohtanut
silityksen! En ole edes huomannut, mutta annan kaikille otuksille
aamusilitykset ruokakippojen yhteydessä, ja tuona aamuna se oli jostain
syystä unohtunut 😎
22.7
Tarmo venytteli nautinnollisesti Onnin vieressä, Onnia vasten ja taisi
kokeilla myös kynsien koukistajalihasten toimintakuntoa. Onni hyppäsi
suoraan jalat oikosenaan -asennosta ilmaan ja tiikerin notkeudella
suoraan jaloilleen.. Hmm, ehkäpä olisi syytä leikata kissojen kynnet...
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? 😀
Muuten täällä
odotellaan juoksuja Eeruskalle... Taitaa olla pisin kesätauko mitä
tyttösellä on koskaan kesäisin ollut, kuumuusko lie syynä?
17.7
Onneksi on Onni. Eilen illalla tuli pihaan joku, Onni varoitti
viera(a)sta murinahaukulla, yleensä tavallinen haukku riittää. Minä
kömmin katsomaan mikä tämänkertainen mörkö on (Onnilla on taipumusta
mörköjen näkemiseen), ja kappas, aivan tuntematon mieshenkilö juoksee(!)
talolta päin(!) pakettiautolle, joka oli peruuttamassa pihaan. Zees.
Mitäköhän olivat hakemassa? Empä taida enää olla pitkillä iltalenkeillä
Onnin kanssa...
16.7
Ilmeisesti Onnin ihotulehdus oli hot spot, aiheuttajana ihon normaali
bakteeri joka ns. tulee hulluksi. Ajattelin että mokomaa on vain
pitkä/tuuheaturkkisilla koirilla... Kaikkea sitä oppii kun koiran kanssa
elää. Mutta tuo antibioottishampoo toimi ainakin meillä (viikossa!),
enkä ehtinyt niin huolestua että olisin eläinlääkärille soitellut.
14.7
Erika on ollut kiimoissa tosi täsmällinen. Kunnes pentuhaaveet alkoivat
olla ihan todellisia. Nyt sitten odotellaan kiimaa... Noinkohan kaikki
Lokin morsmaikut on sitten "valmiita" yhtäaikaa
7.7
Onni selvisi alkavasta ihotulehduksesta säikähdyksellä, lomalla
vahingossa sai salamia (possua). Empäs kerinnyt kuin huokaista, ja
korvan alla oli outo paise. Veljellä oli samanlainen, sai
eläinlääkäriltä antibioottikuurin. Antibioottikuuri toisi Onnille
takuulla hiivan, joten koitan selvitä antibakteerisella shamppoolla.
Sunnuntaina aloitettiin, kaksi kertaa päivässä, 10 minuuttia kerrallaan.
Toiveikkaasti jo katselen että ihomuutos olisi pienempi...
4.7
Loman jälkeen ensimmäinen vuorokausi meni eläimillä nukkuessa, Onni
nukkui jalat oikosenaan ja kissat selällään... Nyt alkaa olla jo eloa,
Tarmo kampeaa syliin kun lomalla kissat jäi ihan paitsioon, minä ja Onni
viiletettiin raittiissa ulkoilmassa ja NAUTITTIIN. Onnilla on takuulla
häntä kipeä, heilutti sitä niin ahkerasti koko suvun iloksi. Kotona ihme
ja kumma muistaa kaikki remmikäyttäytymisen kommervenkit, aikuisen
koiran seura on niin iisiä 🙂
3.7 AH, VESISADE!! Eilen tultiin kotiin, autossa ja junassa oli suorastaan miellyttävää, viimeiset puolitoista kilometriä kissaboksi/kaljakärry-systeemillä
kävellen kolmenkymmenenasteen helteessä. Onni nosti koipea pitkästä
aikaa (lomailtiin velipojan kanssa, "pikkuveli" pissaa silloin tyttöjen
tavalla 😀) ja haisteli joka heinätupon. HIDASTA. Minä valuin hikeä,
kissoja ahdisti. Kotona Tarmo meinasi
saada slaagin, pirtissä 30 astetta lämmintä eikä mitään helpotusta.
Kukaan laumasta ei juo matkalla vaikka tarjoan vettä, kissoja koitin
kyllä kastella että saavat kosteutta kun nuolevat turkkiaan. Olisi
pitänyt kastella koko kissat lähtiessä, jälkiviisaus on aina parasta...
Luulempa että seuraava laumaloma tulee vasta kun plakkarissa on oma auto 🙃
23.6 HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE! Poppoo lähtee Pohjois-Karjalaan. Vaihdan sammarit lappuhaalareihin 😀 Menomatka mennään autolla, takaisin pitäsi tulla junalla, hiki tulee jo etukäteen, puh
Mokkula ja kännykkä lähtee mukaan, mutta yhteydet tuollapäin ovat
surkeita, molemmat toimii jos tuulensuunnat on oikeita. Kandee siis
ottaa yhteyksiä reilusti juhannuksen jälkeen, vastaaminen on
varmempaa...
21.6
Juu, minä tykkään salamoinnista, mutta samaa ei voi sanoa
karvakorvista. Tänään oli kesän hurjin ukkonen, ja taloa suojaava
metsäkin on nyt kaadettu, niin tuntui että salamat menevät oikeasti
talon läpi. Kissat kiisivät piiloon ja piilosta pois, kun seinään
räsähti salama. Onni pyrki syliin, ja pissalenkille päästiin n. 50
metriä, sitten kuului vielä kaukaista ukkosta ja Onni laittoi jarrut
päälle. No, en lähde pakottamaan jos kerran pelottaa ja niin tultiin
kotiin ilman lenkkiä...
|
|
 |
|
|
|