Päiväkirja 2011

31.12

Soudetaan, huovataan...

Eli päiväirja lähti kun luulin että facebook voisi näkyä kaikille. Vaan tuohan onkin nykyään varsinainen salaseura... Kaikki ei sinne halua kirjautua, joten koitan tännekkin päivitellä tapahtumia.

Pennut alkaa olla ihan teinejä 🙂
Leikit on hurjia, ja leluksi kelpaa kaikki. Sipulinkuori, puulastu, paperinpala. Leluhiiret ja pallot on kestohitti tietysti. Talvikenkää raahataan narusta pitkin kämppää satanen lasissa, ihanat pallerot  🙃

Askartelin vanhan päiväkirjan uudestaan tuohon alle, hiukan eestaas heittely on sitä ravistanut mutta ompahan peikonpoikien lyhyt historia taas kaikkien näkyvillä 🤩

Olikin hauska lueskella noita vanhoja merkintöjä. Pidin Aurinkoa äänekkäänä ja ehkä rauhattomana pentuna! No johan, kun nyt tuntuu että on pentueen rauhallisin eikä tosiaan turhaan äänijänteitään aukoile. Ja kehräys on todella äänellinen 🙂 Saas nähdä mihin poika kehittyy jos noin jo vaihtelee muutaman kuukauden sisällä arviot 😀 Mitään suurta ulkonäöllistä virhettä en siitä yhäkään hoksaa, joten poika voisi sopia näyttelyistä kiinnostuneeseenkin kotiin. Se miten sopii luonteensa puolesta näyttelyihin onkin sitten ihan arvailujen varassa...

25.12

Ja taas on jo kuukausi vierähtänyt 🙂
Nappulat alkavat olla aika rasavillikoita, onneksi sentään pissat ja kakat löytyvät jo vessalaatikoista eikä huoneennurkista kuten vielä jokunen viikko sitten... Eerika päätti että kun vauhtiin on päästy, pentuja voisi tehdä enemmänkin ja meinaa syöstä Tarmon mielenvikaisuuteen lähentely-yrityksillään. Eli jo toinen juoksu, ja imettää vielä(!), eli ei minulla (eikä Tarmolla) ole toiveita että saataisiin Eerika leikattavaksi piakkoin. Koska en keksi Eerikalle toista sopivaa urosta, sen pentueet jäävät kahteen, ja lapset ja lapsenlapset jatkanevat sukua tulevaisuudessa.

Aurinko etsii yhä kotia, siitä on sukeutumassa harkitsevainen nuori herrasmies, ja rauhallisuutensa takia se saattaisi sopia vaikka ainoaksi kissaksikin. Toki pentumaista häröilyäkin on, että ei pelkoa liiasta rauhallisuudesta 😀

Laittelin pentusivulle linkkejä, kertokaa jos eivät toimi!

27.11

Jopas aika vierähtää kun kattelee kissanpentujen kasvua, viime päivityksestä on jo aikaa 🙂
Pennut kasvavat hyvää vauhtia, kaikki syövät jo kiinteää ruokaa ja painavat reilusti yli puoli kiloa, Armas jo yli 600 g. Tänä viikonloppuna pennut vihdoin laajensivat reviiriään myös olohuoneeseen, ja leikkihetket kestävät päivä päivältä vähän kauemmin. Pennut rakastavat kaikenlaisia koloja, ja joskus kämppä näyttää aivan tyhjältä kissoista kunnes huutelen pentuja ja kömpivät jostain kolosta tervehtimään😉 Ne ovat perineet myös emonsa kiipeilyvaistot, kiipeilevät tuoleille ja laatikoille, joilta hyppäävät alas niin että pelkään niskojen katkeavan 😮 Ruokailun jälkeen pennut tulevat kiittämään ruuasta kiipeilemällä päälläni, kun tietenkin palvovasti niitä tuijottelen kun syövät

Aurinko-poika etsii vielä kotia, eli jos taloudessasi on tilaa isoon ääneen kehräävälle karvapallolle, otahan yhteyksiä!

Kamera lakkasi keskustelemasta tietsikan kanssa, joten kuvasaastetta joudutte odottelemaan nyt taas hetken...

5.11

Voi veljet, kissanpennut on ihania 🤭
Jätänkin kaikki kotiin 🙃
No ei. Mutta niinhän siinä kävi, että kasvattajan sydän suli ja toinen tytöistä jää kotiin. Valittuni on kilppari, savulla tai ilman, niin lupaavalta ja muutenkin syötävän suloiselta tytteli tuntuu. Haamukuvioksi kuvittelen nyt tiikeriä, mutta tyttö on yhä niin tumma että varma en siitä kyllä ole. Tabbyn creme on aavistuksen liian lämmin, joten taidan rekata sen sittenkin punahopeaksi. Sepä ei kissaa pahenna Muiden pentujen värit tuntuvat pysyvän ennallaan ja näillä ne lähtevät rekisteriin. Ruskeatiikerin kuvio näyttää tällähetkellä täydelliseltä, ruskeasävy saisi olla vähän lämpimämpi, mutta nämä ovat asioita jotka vielä kasvussa voivat muuttua suuntaan jos toiseen. Pennuista on kyselty jo ihan kivasti, vaikka varmoja varauksia ei olekaan. Siispä jos europentu kiinnostaa, niin äkkiä puhelin kätöseen 🙂

Pennut kasvavat hyvää vauhtia, ja ne eivät ole lukeneet oppikirjoja joissa sanotaan että ensimmäiset viikot pennut vain syövät ja nukkuvat. Aurinko ja Ajatus ovat yhä eniten ihmisiin suuntautuneet, monesti ne miukuvat perääni vaikka maitobaari-mamma olisi juuri tullut takaisin pentulootaan ruokaa tarjoamaan. Armaksen ja Ajatuksen painot ovat kolminkertaistuneet kahdessa viikossa, myös Aurinko on jo lähes samoissa lukemissa. Perää pitää valittuni Arvoitus, joka tänään yrittikin syödä kuivanappuloita! (Paino nousee kyllä, mutta ei samassa nousukiidossa kuin muilla.) Epäilys siis että Eerikan maito ei aivan riitäkään pentuloille, ja tarjosin niille tänään sitten pentujen kosteaa ruokaa. Sepä ei sitten Arvoitusta kiinnostanutkaan enää, mutta Aurinko söi ihan oikeasti sitä hiukkasen! Voi maar, ei kannata lukea mokomia oppikirjoja. Eli nyt tarjoan pennuille myös kiinteää ruokaa, katsotaan mitä kasvukäyrät siihen sanovat.

Nettiyhteys toimii vihdoin, eli päivityksiä toivottavasti tulee vähän useammin, mutta katsotaan kuinka sitä ehtii tekemään 😎

25.10

Nuniin, nyt olisi toisenkin pennun väri "satavarma", eli tiikeri muuttuikin ruskean sävyiseksi. Raidat näyttävät yhtenäisiltä tällähetkellä, saas nähdä säilyvätkö sellaisina, eli tyttönen voi kyllä muuttua täplikkääksi kasvaessaan. Cremekin on kohtuu varmuudella hopea, mutta kilppari on todella tumma savu, mikäli se nyt savuna tuntuu pysyvän... Mustasavun haamukuvio on tiikeri, kilpparin kuviota en vielä ole saanut selville.

Pennut kasvavat hyvää vauhtia, kynnetkin on leikattu ekan kerran. Kolmen paino on jo kaksinkertaistunut, Aurinko on jäänyt painon kehityksessä vähän jälkeen, vaikka silläkin kyllä paino nousee mukavaa tahtia. Armas aukoili tänään jo silmiään, ja tyttöjen kuulo taitaa jo toimia, punnitessa näyttivät reagoivan puheeseeni kun niitä rauhoittelin. Armas ja Arvoitus ovat pentueen rauhallisimmat, jo parin päivän ikäisenä Armas venytteli nautinnollisesti silittäessä, ja nyt kokonaisen viikon ikäisenä se kiepsahtaa selälleen nauttimaan hellittelystä 😀
Aurinko on hyvin puhelias, ja pyrkii ihmistä kohti vaikka sillä ei silmätkään vielä ole auki, ja pentulaatikko tuntuu muutenkin olevan sille liian pieni, taitaa tulla toimelias poika.

Oma tietsikkani on yhä käyttökelvoton, joten joudutte vielä hetken odottelemaan kuvia, koitan keksiä ratkaisun tähän tietotekniseen propleemaan...

21.10

18.10 tulin töistä kotiin hieman aikaisemmin kuin yleensä, onneksi. Erika oli tehnyt keittiön pöydän alla olevaan kissan nukkumapaikkaan pesän, ja kertoi selvästi että nyt alkaa jotain tapahtumaan. Käytin Onnin pihalla (tämä on pakollista), ja takaisin tullessani Erika tarjosi minulle pariakin koloa synnytyspaikaksi. Sain sen kuitenkin takaisin alkuperäiseen laatikkoon, keittiö on kuitenkin talon lämpimin paikka ja kyseiseen laatikkoon sain käsien lisäksi mahtumaan myös pääni, helpottaa kovasti synnytyksen tarkkailua  Ja niin pentusia alkoi pungertaa maailmaan. Ensimmäiset kaksi tulivat ihan peräjälkeen, ja ikävä kyllä toisena tullut oli kuollut. Tein kaikenlaisia kikkakolmosia saadakseni sen henkiin, mutta ei toiminut. Kun luovutin pelin, punnitsin pennun, ja kyseessä oli todella pieni uros, vain 74 grammaa, ei tainnut voimat riittää synnytyskanavassa odotteluun. Seuraavat pennut tulivat sitten oikein eläväisinä maailmaan, ja ilta kahdeksaan mennessä kaikki neljä olivat innolla maitobaarissa. Ensimmäisten kahden pennun napanuoran Erika katkaisi kunnon emon tavoin, liekö sitten pelästynyt toisen pennun kuolemaa koska viimeisten pentujen napanuoriin varoi hyvin tarkkaan koskemasta, vaikka muuten nuoli ja hoiti niitä. Eli olipa hyvä että olin paikalla...

Pennut ovat saaneet painoa hyvin, 12-18 g päivässä, ja kaikki tuntuvat oikein tomerilta 🙂

Erika on todella huolehtiva emo, kurisee huolestuneena jos vien pentua kauemmas, josta syystä pentujen värit ovat vielä pieni arvoitus. Koitan viikonloppuna saada pentuja auringonvaloon, että voisin saada niistä vähän paremmin selkoa. Mustasavupoika on satavarma, todella hyvä savu, ja se on myös pentueen suurin, taitaa tulla isäänsä viimeistä piirtoa myöten 😀

Voin muuten sanoa että pienet kissanpennut ovat todella pieniä, ja niin suloisia 😘

Tietokoneongelmat jatkuvat. Palkkatyö, eläinharrastelu ja tee se itse -asuminen ovat pitäneet minut niin hyvin touhussa, etten ole ehtinyt kunnolla paneutumaan tieksikan saloihin. Sain ladattua koneeseen uuden (vanhan) käyttöjärjestelmän, joka vei sen neljän vuoden taakse. Eli mikä mahtaa olla silloinen salasanani, meitsi ei ainakaan muista... Pitää vielä kokeilla jonkinlaista hakkerointia lähipäivinä, tai sitten joudun hyvästelemään kaikki kyseisellä koneella olevat tiedostot ja hankkimaan uuden koneen. Voi Vista! (visva...) Nimittäin on ainoa systeemi joka vaatii mokoman salasanan jotta pääsee järjestelmänvalvojaan...
Eli lyhyemmin sanottuna, jos pennut kiinnostavat, puhelin käteen 🙂

12.9

Terve taas ihmiset!

Kyllä pyöristymistä näkyy, joten uskallan jo ihan odotella pentusia 🙂
Nyt toivotaan että tiineys ja synnytys sujuvat kitkatta, joskus kissoillakin on niissä kommervenkkejä.

Tietsikkani sanoi sopimuksensa irti, eli jos kiireesti haluat minuun yhteyden, suosittelen puhelinta. Asiallisiin tekstareihin vastailen, ja viikonloppuisin saatan ehtiä jotain jopa puhumaan

14.8
Eeruska heräsi vihdoin kesän horteesta juoksemaan, ja eilen käväisimme Turussa Lokia moikkaamassa.
Loki osoittautui todelliseksi herrasmieheksi, ja kemiat näyttivät natsaavan Lokin ja Erikan välillä. Loki oli vieraassa paikassa "kuin kotonaan"(?), söi ja joi toisin kuin Eeruska, jonka takia juostiin kotiin melkein yhtä nopeasti kuin juostiin Turkuunkin 🙂

Nyt jännätään tärppäsikö heti eka kerrasta, vai joudummeko uusimaan astutuksen myöhemmin kesällä/syksyllä.

Pitäkääs ihmiset peukkuja!

7.8
Viimoisetkin räsymatot pesty. Osa matoista näki pesuainetta ensi kertaa minun käsittelyssä, ja outoa kyllä suurin osa läikistä lähti silti! Taitaa tätigeeni alkaa vaikuttaa minuunkin, kun jopa nautin noiden pesusta 🤩
Hamaan tulevaisuuteen jää muut matot, ehkä ensi kesänä...

Ja Erikasta ei mitään uutisia, alkaa olla aika tylsää...

28.7
Annoin tässä yksi aamu aamumuonaa kissoille, yleensä jo odottelevat ruokaa ja menevät onnesta soikeina syömään. Mutta Taika jäikin jostain syystä pyörimään jalkoihin, ja ihmettelin että mikä nyt on hätänä. Silittelin siinä Taikaa ja jo kokeilin onko jäsenet kunnossa tai ihossa ongelmia.
Ja Taika meni tyytyväisenä syömään.
Olin unohtanut silityksen! En ole edes huomannut, mutta annan kaikille otuksille aamusilitykset ruokakippojen yhteydessä, ja tuona aamuna se oli jostain syystä unohtunut 😎

22.7
Tarmo venytteli nautinnollisesti Onnin vieressä, Onnia vasten ja taisi kokeilla myös kynsien koukistajalihasten toimintakuntoa. Onni hyppäsi suoraan jalat oikosenaan -asennosta ilmaan ja tiikerin notkeudella suoraan jaloilleen.. Hmm, ehkäpä olisi syytä leikata kissojen kynnet... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? 😀

Muuten täällä odotellaan juoksuja Eeruskalle... Taitaa olla pisin kesätauko mitä tyttösellä on koskaan kesäisin ollut, kuumuusko lie syynä?

17.7
Onneksi on Onni. Eilen illalla tuli pihaan joku, Onni varoitti viera(a)sta murinahaukulla, yleensä tavallinen haukku riittää. Minä kömmin katsomaan mikä tämänkertainen mörkö on (Onnilla on taipumusta mörköjen näkemiseen), ja kappas, aivan tuntematon mieshenkilö juoksee(!) talolta päin(!) pakettiautolle, joka oli peruuttamassa pihaan. Zees. Mitäköhän olivat hakemassa? Empä taida enää olla pitkillä iltalenkeillä Onnin kanssa...

16.7
Ilmeisesti Onnin ihotulehdus oli hot spot, aiheuttajana ihon normaali bakteeri joka ns. tulee hulluksi. Ajattelin että mokomaa on vain pitkä/tuuheaturkkisilla koirilla... Kaikkea sitä oppii kun koiran kanssa elää. Mutta tuo antibioottishampoo toimi ainakin meillä (viikossa!), enkä ehtinyt niin huolestua että olisin eläinlääkärille soitellut.

14.7
Erika on ollut kiimoissa tosi täsmällinen. Kunnes pentuhaaveet alkoivat olla ihan todellisia. Nyt sitten odotellaan kiimaa... Noinkohan kaikki Lokin morsmaikut on sitten "valmiita" yhtäaikaa

7.7
Onni selvisi alkavasta ihotulehduksesta säikähdyksellä, lomalla vahingossa sai salamia (possua). Empäs kerinnyt kuin huokaista, ja korvan alla oli outo paise. Veljellä oli samanlainen, sai eläinlääkäriltä antibioottikuurin. Antibioottikuuri toisi Onnille takuulla hiivan, joten koitan selvitä antibakteerisella shamppoolla. Sunnuntaina aloitettiin, kaksi kertaa päivässä, 10 minuuttia kerrallaan. Toiveikkaasti jo katselen että ihomuutos olisi pienempi...

4.7
Loman jälkeen ensimmäinen vuorokausi meni eläimillä nukkuessa, Onni nukkui jalat oikosenaan ja kissat selällään... Nyt alkaa olla jo eloa, Tarmo kampeaa syliin kun lomalla kissat jäi ihan paitsioon, minä ja Onni viiletettiin raittiissa ulkoilmassa ja NAUTITTIIN. Onnilla on takuulla häntä kipeä, heilutti sitä niin ahkerasti koko suvun iloksi. Kotona ihme ja kumma muistaa kaikki remmikäyttäytymisen kommervenkit, aikuisen koiran seura on niin iisiä 🙂

3.7
AH, VESISADE!!
Eilen tultiin kotiin, autossa ja junassa oli suorastaan miellyttävää, viimeiset puolitoista kilometriä kissaboksi/kaljakärry-systeemillä kävellen kolmenkymmenenasteen helteessä. Onni nosti koipea pitkästä aikaa (lomailtiin velipojan kanssa, "pikkuveli" pissaa silloin tyttöjen tavalla 😀) ja haisteli joka heinätupon. HIDASTA. Minä valuin hikeä, kissoja ahdisti. Kotona Tarmo meinasi saada slaagin, pirtissä 30 astetta lämmintä eikä mitään helpotusta. Kukaan laumasta ei juo matkalla vaikka tarjoan vettä, kissoja koitin kyllä kastella että saavat kosteutta kun nuolevat turkkiaan. Olisi pitänyt kastella koko kissat lähtiessä, jälkiviisaus on aina parasta... Luulempa että seuraava laumaloma tulee vasta kun plakkarissa on oma auto 🙃

23.6
HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE!
Poppoo lähtee Pohjois-Karjalaan. Vaihdan sammarit lappuhaalareihin 😀
Menomatka mennään autolla, takaisin pitäsi tulla junalla, hiki tulee jo etukäteen, puh
Mokkula ja kännykkä lähtee mukaan, mutta yhteydet tuollapäin ovat surkeita, molemmat toimii jos tuulensuunnat on oikeita. Kandee siis ottaa yhteyksiä reilusti juhannuksen jälkeen, vastaaminen on varmempaa...

21.6
Juu, minä tykkään salamoinnista, mutta samaa ei voi sanoa karvakorvista. Tänään oli kesän hurjin ukkonen, ja taloa suojaava metsäkin on nyt kaadettu, niin tuntui että salamat menevät oikeasti talon läpi. Kissat kiisivät piiloon ja piilosta pois, kun seinään räsähti salama. Onni pyrki syliin, ja pissalenkille päästiin n. 50 metriä, sitten kuului vielä kaukaista ukkosta ja Onni laittoi jarrut päälle. No, en lähde pakottamaan jos kerran pelottaa ja niin tultiin kotiin ilman lenkkiä...