Kuulumisia 2012

Eerika ja Tarmo tykkäävät



25.12

Eerika-eläkeläinen on muuttunut kissa. Viimeisen astutuksen jälkeen kehräys-kone hyrräsi jo lujaa, mutta nyt leikkauksen jälkeen rukki suorastaan raikaa. En tiedä onko tämä lopullinen muutos vai jotain hormonitoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvää, mutta eipä voi kauheasti valittaa. Tarmokin tykkää 


27.8

Onnin synttärit, poitsu täyttää jo seitsämän vuotta! Mihin se aika menee? Ja yhä ihmettelen miten olen saanut noin mahtavan koiran. Symbioosi on joskus niin tiivis että pelottaa... Onni on ollut käsittämättömän helppo koira, siitä huolimatta että se ei kaikin tavoin todellakaan ole "helppo". Ikä on tuonut mukanaan kohtuullisen herkästi tulistuvan temperamentin, minkäännäköistä hännän nostoa se ei vierailta koirilta siedä, olivat nämä sitten narttuja tai uroksia. Toisaalta veli menee ihan missä asennossa vaan, kunhan namit ymmärretään antaa molemmille sekunnilleen samaan aikaan
En tiedä voiko ensimmäisestä koirasta sanoa että "elämäni koira", mutta siltä se tällä hetkellä vaikuttaa kovasti...


22.7

Tarmon ja Eerikan rakkautta kuvina 


5.7

Uuden kämpän etuihin kuuluu lampaiden läheisyys. Olen nyt koittanut totuttaa kovasti saalisviettistä Onnia lampaisiin, ja jonkunlaista edistymistä kuvittelen näkeväni. Täällä pitäisi näkyä muutama kuva tämän kuun alusta. Vieläkään suhtautuminen ei ole niin rauhallista kuin olisi tavoitteena, varsinkin aikuisten uuhien kanssa Onni yrittää yhä leikkiinkutsua. Liekö uuhet sitten Onnin mielestä vähän liiankin rohkeita, tunkevat aidalle koko jengi, ja Onni koittaa keventää sitten tunnelmaa kutsumalla niitä leikkiin Useimmiten tuloksena on ollut että lammakset karahtavat karkuun Mutta lampaat kiinnostavat kovasti, tänä aamunakin Onni oikein halusi käydä tsekkaamassa uuhet, jotka ovat vähän eri suunnassa kuin karitsat. Ja uuhetkin alkaa tottua koiran äkkinäisiin leikkikutsuihin, viimeksi eivät noteeranneet outoja eleitä laisinkaan 


2.6

 Mielestäni ei voi koskaan korostaa liikaa eläinten ystävällistä käsittelyä. Facebook ei ole aina ihan turha väline, nimittäin sitä kautta törmäsin blogiin joka tuntuu olevan aikalailla samoilla linjoilla. Minna Tallberg on tehnyt yhteistyötä mm. Tuire Kaimion kanssa, kuvaten Kaimion pennun kasvatus -kirjaan upeat koirakuvat. Lisäsin Tallbergin blogin linkkilistaan, joka löytyy kohdasta "Lauma", ihan sivun alalaidassa (hmm, pitäisikö linkeille tehdä joku parempi paikka?). Uusin kirjoitus on ehdottomasti lukemisen arvoinen, mutta laitan tähän vielä linkin vanhempaan kirjoitukseen, jossa viedään minulta sanat suusta liittyen Cesar Millanin koulutusoppeihin. Vanhasta blogista kopioitua / Minna Tallberg

Muuten, otan mielelläni vastaan kommentteja liittyen kotisivuihini. Mitä pitäisi olla lisää? Onko jotain liikaa? Löytyykö täältä haluttu tieto tarpeeksi vähin klikkauksin? Pitäisikö aiheita ryhmitellä erilailla?
Laita vinkkejä vaikka sähköpostiin tai fb-sivulle!

PS. Juuri kun moitin Taikan ja Eerikan suhdetta, aamulla todistin kuinka Taika antaa Eerikan pestä itseään. Täti taitaa alkaa pehmenemään


31.5

Taika on tosiaan lauman matriarkka, ja sen persoonaa on pahasti rasittanut Eerikan elohopeamaisuus. Eerika on saanut murinat kun se koittaa tätiä saada leikkiin... Tämä inho ei onneksi ole jatkunut toiseen sukupolveen, liekö sitten Hillan tietynlainen rauhallisuus joka toimii Taikan kanssa paremmin. Olen nyt useamman kerran todistanut kuinka Hilla saa Taikan leikkimään, ja ne saattavat jopa painia, täysin poissuljettua Taikan ja Eerikan suhteessa Taika ei muutenkaan ole mikään leikkisä tyyppi, joten Hilla on saanut tädistä esiin ihan uuden puolen, mahtavaa


2.4

Lauma muutti Hämeen toiselle laidalle, Kanta-Hämeestä Päijät-Hämeeseen Nastolaan. Taika ja Onni olivat uudessa paikassa heti kotonaan, Tarmo ja Erika yli vuorokauden jossain piilossa (uusi kämppä on valtava), Hilla piileksi jonkun aikaa mutta uteliaisuus voitti aika nopeasti


28.3

Lonkkatulokset tuli, Eerikalla ei mitään proplemaa, kuten alustavasti arvioitiinkin ja mitä itsekin oletin. Tarmolla sen sijaan toisessa lonkassa keskivaikea dysplasia Menoa tuo ei ole paljoa haitannut, saa juoksuspurtteja siinä kuin muutkin kissani, ja on oma rajusti rakastava itsensä. Kuvauksia ennen minun piti arvioida eläinlääkärille Tarmon käyttäytymistä, ja sinne kirjoitin että korkealta alastuloja hiukan varoo. Koska minulla on terveitä vertailukohteita, yksi mitä en edes ajatellut tuolloin, on suoraan paikoiltaan ylös ponnistaminen. Siinä missä Eerika leijuu höyhenenkeveästi ylöspäin, Tarmo mielellään kipuaa ylös jollain muulla konstin, vaikka kyllä lyhyitä matkoja hyppääkin ylöspäin.


24.2

Eerika ja Tarmo kävi viikolla Helsingin eläinsairaalassa, kuvattiin selkä, lonkat ja polvet. Eerikalla alustavan arvion mukaan kaikki ok, mikä ei ollutkaan yllätys. Mutta nyt selvisi miksi Tarmo on joskus niin kömpelö hyppäämään, ja ehkä sen satunnainen ärtyisyyskin selittyy, sillä ainakin toisessa lonkassa havaittiin (siis alustavasti) löysyyttä 8,3 kilon paino ei taida tulla ihan ilmaiseksi, ikävä kyllä...


29.1

Ja niin pennut lähtivät maailmalle, nyyh! Surua helpottaa uutiset uusista kodeista, joissa pennut ovat saaneet rakkautta ja hyväksyntää, ja ompa kasvattajaakin kehuttu, ja hyvältähän se tuntuu

Aada opettaa ihmisiään heittelmään palloja, Armas saa kosteita suukkoja lauman koirilta, Aape aiheuttaa mustasukkaisuutta lauman muissa kissoissa... Kuulostaa kovin tavalliselle laumaelämälle, eli mukavalle

Tarkoitus oli steriloida Eerika, mutta nyt olen alkanut miettiä josko sittenkin vielä yksi pentue sille. Mutta pohditaan ja isäkandidaattikin sitten pitäisi löytää, saas nähdä kuinka kasvattajaraukan käy