Tarmo

Tarmo 1 v 4 kk



SolarWind's Pan (MCO f 24)
kilpikonnatäplikäs maine coon, kastraattiuros
s. 28.11.2006 k.13.7.2015
sukutaulu


Se näyttää punaiselta mutta on blondi
Tarmo tampparainen on kahdeksan kiloa rakkautta. Sen puskuista tulee mustelma, ja herätys Tarmon tassut vatsan päällä on jo hengenvaarallista
Tarmo on Onnin rakas, Taikan isoveli, Eerikan uskottu.
Tarmo on ihana.

Se on Sylikissa, ja erikoisena rakkauden osoituksena sillä on tyylinä rojahtaa "ilmasta" rakastamansa kohteen päälle. Love hurts

Tarmolla on hyvin kiihkeä suhde ruokaan. Lihasuikaleet se vie kauas muista kissoista hurjasti muristen, ja kolmiviikkoiselle pennulle se sähisi kun pentu uskaltautui liian lähelle sen kuivaruoka(!)kuppia. Eerikan tiineyden aikana jouduin hetken pitämään kuivaruokaa tarjolla kellon ympäri, ja joku yksinkertaisempi (minä) voisi kuvitella ettei silloin tarvitse ylensyödä. Ilmeisesti Tarmo sai mokomasta liikatarjonnasta bulimian, ja söi jatkuvasti niin paljon että oksensi minuutin päästä koko annoksen. Onneksi sain Eerikalle järjestettyä "ruokinta-automaatin" sirunlukevasta kissanluukusta ja pahvilaatikosta (tykkään tällaisista "keksinnöistä" ), ja leikatut kissat palasivat kahteen ruokintakertaan päivässä. (Ja jos jossain lukee että kissa syö oksentamansa ruuan, älkää uskoko.)


Tarmon väri on erikoinen. Sanottakoon, se on kastroitu ja kivekset olivat normaalit.
Sillä oli pentuna selkeä musta merkki takajalassa, kasvun mukana merkki muuttui vain latvakarvoista mustaksi, tyvi oli punainen. Nykyisin Tarmolla on muutama musta viiksikarva, ja turkki on siroteltu yksittäisillä mustilla karvoilla.

Ajelen Tarmon maha- ja pyllykarvat säännöllisesti, koska ne ovat niin pehmeää höttöä, että pitkänä ne ovat solmussa alta aikayksikön.

Tarmon kasvattaja on iki-ihana Pirkko Virtanen (Solarwind's), ylläolevan takia Tarmoa ei tulla näkemään näyttelyissä. Anteeksi Pike.

Pentuna Tarmo ontui toista takajalkaansa, eläinlääkäri totesi polvessa lievää löysyyttä mutta ei suosittanut jatkotoimenpiteitä.

Talvella -12 etsittiin kissoja kissojen lonkkadysplasiaa kartoittavaan tutkimukseen, ja koska olin jo vähän aikaa mietiskellyt onko Tarmo-pojalla kaikki ok niin päätin osallistua siihen. Tarmon jonkinmoinen kömpelyys ja silloin tällöin vaivaava ärtyisyys saivat selityksensä kun sillä todettiin kartoituksessa keskivaikea dysplasia toisessa lonkassa. Ja tosiaan, ontumista en ole Tarmolla huomannut...


1.7.13 Niin, en ollut huomannut ontumista... Mutta pelkäsin pahinta, ja sieltähän se tuli tänä keväänä. Yhtäkkiä Tarmo ontui toista takajalkaansa todella pahasti, ja vein sen ortopedille. Lonkat ovat C ja D, ja D-lonkka oireili. Kahden viikon särkylääkekuuri päälle, ja onneksi se auttoi! Eläinlääkäri sanoi että toinen vaihtoehto on kortisonipiikki, ja seuraavan kerran kun ontumista tulee, saatan kokeilla sitä. Mutta ikävä kyllä tämä on nyt sitten Tarmon tarkkaa seurantaa sen loppuelämän 

13.12.13 Tähän täytyy lisätä että eläinlääkäri ei todennut kipuja Tarmolla, joka selvästi ne ilmaisi tutkimuspöydällä. Eli kipulääkekuuri tuli vain siksi koska niin vaadin. Uuden tutkimuksen mukaan kipua on vaikka kissa ei ontuisi, eli kipulääkekuurin olisi oltava jatkuva? Tämähän on mahdottomuus, eli omistaja on aika kinkkisessä raossa tässä.

12.3.15 Tarmolle huonoja ja hyviä uutisia. Hyvä asia on etten ole ontumista huomannut tuon edellisen särkylääkekuurin jälkeen. Mutta liekö lonkat tehneet Tarmosta kömpelön, ja siksi alttiin kiusaamiselle. Europerhe täällä kurmuutti Tarmoa niin että karvat pöllysi ja Tarmo ei aina uskaltautunut vinttiin jossa kissanvessat majailee. Yksi vessa tulikin sitten alas sen takia. Tarmo vietti paljon aikaa piileskellen jossain... Asia suretti minua, ja lonkkatilanne huomioiden uuden kodin etsiminenkin tuntui mahdottomalta. Taisin narista asiasta äidilleni tarpeeksi monta kertaa, ja muutama viikko sitten Tarmo muutti äitini seuraksi ainoaksi kissaksi. Mahdollisesti sille tulee pikkukoirakaveri tulevaisuudessa, mutta kuuleman perusteella ainoana kissana oleminen ei ole ollut sille mikään kamala trauma. Tarmo saa erikoishuomiota, harjausta päivittäin (minulta ei aina onnistunut...) ja toivon mukaan painokin pysyy kuosissaan, ruoka meinasi maittaa liikaakin kun sitä sai yhtäkkiä rauhassa syödä, ja vapaa ruokinta onkin nyt mennyttä aikaa Tarmolla. Aivan täydellinen ratkaisu, kaksi eläkeläistä saavat toisistaan seuraa, toivon menestystä tälle hankkeelle!